Tulkaa kaikki -liikkeen ohjelma on luotu liikkeen perustamisen yhteydessä vuonna 2005. Aloitamme artikkelisarjan, jossa avaamme ja perustelemme, mitä ohjelman pääkohdat tarkoittavat ja miksi niitä kannattaa edelleen pitää esillä 2020-luvun kirkossa. Liikkeen ohjelmaan voi tutustua täällä.
- Pappisvirkaan kutsutuilla on seurakunnan kutsun lisäksi myös Jumalan kutsu. Jumala kutsuu erilaisia ihmisiä palvelukseensa sukupuoleen katsomatta (Gal. 3:27-28). Sukupuoli on rikkaus, ei este toteuttaa Jumalalta saatua kutsumusta.
- Raamatusta löytyvä Ensimmäisen Mooseksen kirjan Luomiskertomus voidaan ymmärtää siten, että se korostaa Jumalan ja ihmisten välistä eroa, ei sitä, että yksi ihmisyyden muoto olisi toisen yläpuolella (mies naisen yläpuolella). (Luterilainen Maailmanliitto – Linjaus sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta 2013)
- Jokaisella ihmisellä on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi kirkossa. Jeesuksen toiminta kutsuu meitä tämänkaltaiseen toimintaan. Jeesus kutsui erilaisia ihmisiä luokseen ja auttoi heitä. Jeesus ei tehnyt eroa ihmisten välille, oli kyse lapsesta, naisesta, sairastuneesta tai eri kulttuuriin kuuluvasta. (Matt.15: 21-28, kanaanilainen nainen, Joh.4: 1-42, samarialainen nainen, Matt.8:5-13, Kapernaumin sotapäällikkö, Mark.10:13-16, Lasten evankeliumi).
- Kirkossa on vain yksi pappisvirka, johon vihitään sukupuoleen katsomatta. Tämä päätös on tehty vuonna 1986 Kirkolliskokouksessa, Kirkon ylintä päätäntävaltaa käyttävässä toimielimessä. Papin syrjiminen sukupuolen perusteella on vastoin kirkkomme järjestystä.
- Pappeina toimivien naisten usko ja vakaumus perustuvat Raamattuun ja kirkon tunnustukseen yhtä lailla kuin niiden, jotka eivät edelleenkään hyväksy naisten pappeutta.
- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta koskee myös kirkkoa työnantajana. Laki edellyttää, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään aktiivisesti ja suunnitelmallisesti.
- Perustuslaki ja tasa-arvolaki sitoo myös kirkkoa siltä osin, ettei se voi työnantajan ominaisuudessa sallia syrjintää, erilaisia sukupuoleen perustuvia työvuorojärjestelyjä tai kirkon virkakäsityksen vastaista- tai vähättelevää opetusta.