Ensi helmikuussa valitaan edustajat kirkon eduskuntaan eli kirkolliskokoukseen. Nämä vaalit vaikuttavat merkittävästi koko kirkon suuntaan. Kirkolliskokousvaaleissa maallikkoedustajia pääsevät valitsemaan seurakuntien luottamushenkilöt. Papit äänestävät pappisedustajien vaaleissa. Seurakuntalaiset eivät suoraan pääse edustajia valitsemaan.
Olin kirkolliskokousedustajana kaudella 2008–2011. Olin silloin hyvin nuori, alle kolmekymppinen kirkolliskokousedustaja. Tuolla kaudella ei ollut muita alle kolmekymppisiä edustajia. Koulutustaustani ansiosta pääsin perehtymään kirkon talouteen talousvaliokunnassa.
Kirkolliskokouksessa päätetään kirkon lainsäädännöstä ja koko kirkon taloudesta. Kirkolliskokous käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia, työtä ja hallintoa. Mieleen ovat jääneet esimerkiksi kirkon virkamiesoikeudelliset säännökset, jotka olivat aikamoinen lakipaketti.
Opin nopeasti sen, miten asiat etenevät kirkolliskokouksessa – siis miten ne teoriassa etenevät. Asiat tulevat kirkolliskokouksen käsittelyyn yleensä aloitteiden kautta tai kirkkohallituksen esityksinä. Ensin käydään lähetekeskustelu, jonka jälkeen asiaa käsitellään valiokunnassa. Valiokunta muotoilee mietinnön kirkolliskokouksen päätettäväksi. Tosiasiassa taustalla pyöri aikamoinen lobbaus ja epävirallinen keskustelu.
Ensimmäisenä kiinnitin kirkolliskokouksessa huomiota siihen, että siellä oli aika vähän naisia. Sen tiesin etukäteen, että nuoria edustajia ei juuri ole. Kirkolliskokousedustajia ovat piispat ja 96 hiippakunnittain valittua edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Lisäksi kirkolliskokoukseen kuuluvat valtioneuvoston määräämä edustaja, kenttäpiispa ja saamelaisten edustaja. Edustajia on yhteensä 109. Edustajien joukkoon mahtuu eri herätysliikkeiden väkeä, kirkon uraputkessa olevia kirkkoherroja, kirkon työntekijöiden perheenjäseniä, eri puolueiden aktiiveja ja onneksi myös Tulkaa kaikki -liikkeen tavoitteet jakavia edustajia.
Kirkolliskokouksen toimikausi kestää neljä vuotta. Kirkolliskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa viikon ajan, toukokuussa ja marraskuussa. Kirkolliskokouksen tunnelma on erikoinen. Suuressa salissa käydään pahojakin keskusteluja, tietysti homoista mutta myös esimerkiksi avioeroperheiden lapsista. Monet keskustelut eivät olleet alle kolmekymppiselle sopivia ollenkaan. Kirkolliskokousviikkoon kuuluu kuitenkin myös monenlaisia mukavia hetkiä ja hienoja ystäviä.
Kirkolliskokousvaalien ehdokasasettelu on hyvässä vauhdissa eri hiippakunnissa. Esimerkiksi Porvoon hiippakunnassa on koottu vahva lista avoimista ja uudistusmielisistä ehdokkaista. Myös muissa hiippakunnissa valmistelut ovat pitkällä. Helmikuussa selviää, minne kirkkolaiva seuraavan neljän vuoden aikana kääntyy.
Lue lisää:
Alueelliset vaalivalmistelijat
Tulkaa kaikki -liikkeen ohjelma kirkolliskokousvaaleissa
Kirkon vaalisivut