Helsingin Tulkaa kaikki tiedottaa: Kirkon järkeistettävä oma hallintonsa – kirkolliskokouksesta hyvä aloittaa

Mediatiedote 28.1.2016
Tulkaa kaikki -kirkkovaaliehdokkaat Helsingin hiippakunnassa

Kirkon järkeistettävä oma hallintonsa – kirkolliskokouksesta on hyvä aloittaa

Suomen evankelisluterilaisen kirkon hallinto on viime vuosikymmenien taloudellisesti parempina vuosina kasvanut tilaan, johon kirkolla ei enää ole varaa. Uudistuksia hidastavat ajastaan jääneet päätöksentekomekanismit. Ne tuottavat pahimmillaan tuloksia, joita päätöksentekijöiden enemmistö itsekään ei halua. Tämä nähtiin viime kaudella vuosia valmistellun seurakuntarakenneuudistuksen ja useita kymmeniä vuosia valmistellun diakonaattiuudistuksen kaaduttua äänestyksiin, joissa kirkolliskokousedustajat valitsivat lopulta puolensa osin satunnaisin perustein.

Tulkaa kaikki -liikkeen Helsingin hiippakunnan kirkkovaaliehdokkaat pitävät tärkeänä kirkon hallinnon pikaista ja tehokasta uudistamista, jotta kirkko voi elää ja viedä sanomaansa myös tuleville sukupolville. Uudistus on hyvä aloittaa kirkolliskokouksesta.

– Määräenemmistösäädös, jonka mukaan uskon ja opin kannalta keskeisiin päätöksiin tarvitaan kolmen neljäsosan enemmistö, halvaannuttaa päätöksenteon myös silloin, kun asia koskee uskoa tai oppia vain välillisesti. Nyt pieni vähemmistö voi halutessaan estää välttämättömien päätösten tekemisen. Määräenemmistösäädöstä on muutettava niin, että päätöksiin riittää kahden kolmasosan enemmistö.

– Kun demokraattinen päätöksentekomenetelmä on jäykkä, viranhaltijat käyttävät sellaistakin valtaa, joka kuuluisi luottamuselimille. Kirkolliskokouksen on organisoitava oma toimintansa ryhmiksi ja mahdollistettava ryhmien välinen neuvottelu samaan tapaan kuin esimerkiksi kuntapolitiikassa tehdään. Ryhmien tulisi perustua edustamiinsa näkemyksiin. Mikäli tämä koetaan vaikeaksi, mallia voidaan alussa harjoitella muodostamalla ryhmät hiippakunnittain.
Ryhmien välisissä neuvotteluissa edustajat voisivat hahmottaa, millaisiin päätöksiin kokous on kokonaisuutena päätymässä, ja vaikuttaa niihin rakentavasti neuvotellen. Ryhmien väliselle työlle on kokouksen työjärjestyksestä varattava riittävästi aikaa.

– Kirkolliskokouksen ”perinnäissäännöt”, joista osa perustuu lähinnä tottumuksiin, on käytävä läpi kriittisesti. Esimerkiksi piispojen ei ole välttämätöntä toimia puheenjohtajina valiokunnissa. Toimintatavat ja ajankäyttö on nykyaikaistettava. Jos esimerkiksi kokouksen puheenjohtajaksi on asetettu yksi ehdokas, paljon aikaa vievä suljettu lippuäänestys on turha. Kokouskäytäntöjen järkeistäminen tuo myös säästöjä.

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit pidetään 9. helmikuuta 2016. Äänestäjiä ovat luottamushenkilöt ja papit.

Lisätietoja Helsingin hiippakunnan ehdokkailta:
http://tulkaakaikki.net/helsingin-hiippakunta-kirkolliskokous-ja-hiippakuntavaltuustovaalit/

Uudistusmielisiä ehdokkaita on Helsingin hiippakunnan lisäksi koko maassa: http://tulkaakaikki.net/kirkolliskokousvaalit/

Lisätietoja antaa lisäksi Tulkaa kaikki /Helsingin mediatiedotusryhmä, jonka jäsenet ovat myös päättyvän kauden kirkolliskokousedustajia ja ehdokkaita uudelle kaudelle:

Jaana Hallamaa, professori, p. 050 302 8421
Johanna Korhonen, journalisti, p. 040 510 5906
Katri Korolainen, kärkihankekoordinaattori, p. 050 344 7171